Joulun aikaa…

14.12.2008 Luukkiretkellä…

Oltiin taas Wallun ja kavereitten kanssa Luukissa retkeilemässä. Treffattiin klo 11 aikaan parkkiksella ja lähdettiin siitä tarhalle, jotta koirat saivat päästellä liikoja höyryjä ulos ennen varsinaista lenkkiä. Minä lenkkeilin tuon ajan Wallun kanssa kävelyteitä, koska en uskaltanut päästää  Wallua noin suuressa laumassa riekkumaan, ettei sattuisi haavereita kenellekkään.

Siinä Wallun kanssa käyskennellessämme tarhalle oli menossa myös kaksi naista pienen tiibetinspanielin kanssa. Naiset menivät portista sisään puhumatta tai kysymättä mitään  ja päästivät “karvapalleronsa” vapaaksi, kun siellä samaan aikaan kirmasi seitsemän wiipotinta. Onneksi Little huomasi ja osa koirista saatiin kiinni, vain Jalo lähti ajamaan tuota pikkukoiraa. No onneksi mitään ei sattunut, mutta…

Tarhalta lähdettiin sitten taas käyskentelemään kohti keittokatosta, jossa nautittuamme ruokapöydän antimista jatkoimme matkaa Kaitalammen ympäri ja takaisin parkkikselle. Välillä koirat kirmasivat vapaina ja välillä taas käveltiin remmeissä.

Wallun juoksenteli vapaana koppa päässään ja näin sen hankaavan koppaa mättääseen.  Hetken kuluttua huomasin, että Wallun vasen silmä on aivan kauhean näköinen. Wallu on koppaa hangatessaan saanut yläluomensa rikki (risuun tai muovikoppansa reunaan) ja haavasta vuoti verta sen silmään. Meinasi lähteä multa jalat jo alta. Laihon Jukka tarkasti Wallun silmän ja totesi ettei itse silmässä ollut haavaa.  Vuoto tyrehtyi pian ja päästiin taas jatkamaan matkaa-onneksi näin! Seurailin loppumatkan aina vähän väliä, että miltä se Wallun silmä näyttää.

Aikaa tuohon reissuumme kului ruokailuineen ja valokuvaussessioineen reipas neljä tuntia. Askelmittariin kertyi 12649 askelta. Ilma oli pari astetta lämpimän puolella, mutta mikä parasta – aurinkokin pilkahteli välillä pilvien lomasta ja tälläkään kertaa ei satanut vettä. Luntakin oli maassa muutama sentti ja jo sekin teki päivästä valoisamman. 

 Mukana retkellä olivat tänään Teija, Ekku, Sebu sekä koiransa Hemmo ja Faro myös Jari, Mari ja koiransa Ada ja Elwiira sekä Jukka ja Jalo että Little ja koiransa Daisy, Exo ja Wanda.

Kiittikset vaan taas kaikille! Mukavasti meni sunnuntaipäivä retkeillessä kivassa seurassa! Ja nyt on kotosalla rauhallinen wiipotin. Seuraavaa retkeä odotellessa!

7.12.2008 Luukissa…

Tänään käytiin Wallun ja kavereitten kanssa Luukissa retkeilemässä. Treffattiin klo 11 aikaan parkkiksella ja lähdettiin tarpomaan kohti keittokatosta, jossa nautittuamme taas ruokapöydän antimista jatkoimme matkaa Kaitalammen ympäri ja takaisin parkkikselle. Välillä koirat kirmasivat vapaina ja välillä taas käveltiin remmeissä. Aikaa tuohon reissuumme kului ruokailuineen ja valokuvaussessioineen reipas neljä tuntia. Askelmittariin kertyi 11335 askelta. Ilma oli pikkaisen pakkasen puolella, mutta mikä parasta – ei satanut vettä. Kalliot olivat toisissa kohdin petollisen liukkaita, mutta vältyimme onneksi haavereilta. 

Mukana retkellä olivat tänään Teija, Ekku, Sebu sekä koiransa Hemmo ja Faro myös Jari, Mari ja koiransa Ada ja Elwiira sekä Jukka ja Jalo että Kaide ja Fila, Little ja koiransa Daisy, Exo ja Wanda. Laumaamme liittyi myös mies (nimeä en ikävä kyllä muista) galgonsa Pennin kanssa, jolle Wallu oli erittäin mustasukkainen laumamme naaraspuolisista yksilöistä.

Kuva Marjaana Siltanen

Kiittikset vaan kaikille! Mukavasti meni sunnuntaipäivä retkeillessä kivassa seurassa! Ja nyt on kotosalla rauhallinen wiipotin. Seuraavaa retkeä odotellessa!

Puhtaat hampaat…

…ja raikkaat suut! Kaikilta kolmelta koiraltani poistettiin tänään eläinlääkäriasemalla hammaskivet.

Vein koirat asemalle aamusella ja kävin hakemassa kotiin klo 14. aikaan päivällä. Koirat oli rauhoitettu toimenpiteiden ajaksi. Hakiessani koiria kotiin oli Samu kolmikosta kaikkein pirtein. Dippy ja Wallu olivat vielä aika tokkuraisia ja jatkoivatkin unia “vällyjen alla” lämpimässä kotiuduttuamme.

 

Nyt on koirillani suut raikkaat ja hampaat hyvässä kunnossa!

Jatkossa meinaankin pestä koirieni hampaat kerran viikossa ja antaa niille useammin puruluita purtaviksi, jotta hammaskiveä ei pääsisi kertymään – olisi se sen verran tyyris keikka, vaikka samalla rauhoituksella tehtiin kaikille myös kynsihuolto.

Nyt on sitten koirillanikin kynnet hoidetut ja hyvän mittaiset!

Ennen matkaa…

Ollaan lähdössä viikoksi Gran Canarialle (Puerto Ricoon) aurinkoa ottamaan ja lataaman akkuja pimeää syksyä varten.

Matkalle lähtee Bjacke, Little ja minä. Littlen koirat menevät loman ajaksi hoitoon Mäntsälään. Meidän “nuorin poika” vaimonsa ja koiriensa kanssa muuttaa viikoksi meille asumaan ja hoitamaan meidän koiria.

Hieman jo alkaa olla matkakuumetta! Tämä on ensimmäinen reissu, jolle en ole alkanut pakata matkalaukkua jo paria viikkoa ennen lähtöä, koska tällä kertaa on tarkoituksena, että mun matkalaukussa ei ole ylipainoa jo lähtiessä kuten yleensä. Saas nähdä kuin muijan käy?

Toivottavasti meitä odottaa aurinkoinen ja rentouttava lomaviikko.

Tiistaiharkat 23.9.2008 Hyvinkäällä…

Tänään lähdimmekin harkkoihin Hyvinkäälle Hemmon ja Wandan kanssa. Ilopilleri oli ystävällisesti ottanut meille vuoronumeron, joten koirat pääsivät juoksemaan melko pian saapumisemme jälkeen.

Lämmittelyjen jälkeen laitoimme koirat 280 m kopista matkaan. Hemmo sai tällä kertaa hyvän lähdön, vaikkakin odotellessaan hyppelehti kopin kattoon siihen malliin, että välillä pelkäsin sen tulevan kopista katon kautta pois. Wanda seurasi Hemmoa ja sai sen kiinni ensimmäisessä kaartessa ja meni Hemmosta jo ohikin, mutta sitten Wanda kompuroi tai ainakin menetti juoksurytminsä ja sen seurauksena Hemmo pääsi uudelleen keulille. Maalisuoraa tultiin melkeinpä rintarinnan. Hemmo oli maalissa ensimmäisenä aikaan 19.04, joten Wandan aika oli varmastikin 19.06 luokkaa.

Me pääsimme lähetemään kotiin hyvissä ajoin, mutta Ilopilleri jäi sinne vielä odottelemaan oman koiransa juoksuvuoroa (juoksi eri matkaa), vaikka olikin tullut paikalle jo paljon ennen meitä. Kiitokset vaan Ilopillerille vuoronumeron varauksesta!!!

Tiistaiharkat 5.8.2008 Kartanolla…

Menin jo ajoissa Wallun kanssa Kartanolle, että saataisiin alkupään juoksunumero.  Wallu juoksi tänään 350 m yksin ilman kuonokoppaa ja Wallun aika oli 23.55. Wallu jopa veti radan vierellä viehettä kohti, kun se lähti liikkeelle.

Oli taas ihan mukava ilta koirakavereiden kanssa. Ja oli kiva pitkästä aikaa nähdä “Vatukkakin” , kun hän tuli käymään Kartanolla!!!

Hiekkaa ja uimista…

Lähdettiin Littlen kanssa lauantaina aamupäivällä kello 10:00 aikaan ajelemaan kohti Poria ja Yyterin “koirien hiekkarantaa”. Samalla reissulla käytiin moikkaamassa Erjaa perheineen.

Matkalle mukaan koiristamme lähtivät vain Wanda ja Hemmo. Matka sujui jouhevasti, vain Hemmo piti ärsyttävää ininää takakontissa ja sitä sai vähän väliä komentaa hiljenemään ja käymään makaamaan. Hemmo ei ikinä ole oikein pitänyt henkilöautolla matkustamisesta eikä se myöskään kunnolla siellä lepää vaikka matka olisi pitkäkin. Asuntoautossa Hemmokin nautti matkan teosta ja loikoili siellä koirien takavuoteella aina ketarat kohti kattoa.

Poriin päästyämme kävimme ensin Erjan luona ja sieltä ajelimme paikalliseen Heseen nauttimaan megapurilaiset, jonka jälkeen suuntasimme auton keulan kohti koirarantaa. Rantaan päästyämme totesimme paikan aivan mahtavaksi ja että siellä paikalla oli meidän lisäksi vain 3-4 koiraa, joten tilaa juosta ja leikkiä tuolla noin kilometrin pituisella koirarannalla oli yllin kyllin.

Hemmo rakastui veteen ja porhalsti menemään sinne tänne välillä sukeltaen. Marjaanan ottamista kuvista kyllä näkee miten Hemmo nautti vedestä ja Wandan seurasta.

Wanda piti enemmän ehkäpä rantahiekassa juoksusta, kun se pallo suussaan paineli menemään niin, että hiekka vaan pöllysi.

Välillä otettiin koiruudet rantaan ja laitettiin “kylpyviitat” päälle, koska päivä ei kuitenkaan ollut kovinkaan aurinkoinen ja auton lämpömittari näytti +19 astetta. Kun koiruudet kuivuivat ja lämpenivät niin ne mennä hyppelivät takaisin veteen – niillä oli tosi hauskaa.

Oli todella kiva päivä ja Hemmokin oli melkein koko kotimatkan hiljainen. Wanda matkusti kyllä hienosti ilman ininöitä. Kotiuduimme reissulta kello 19 aikaan, joten pikkuretkeemme meni koko päivä.

Treeniä ja erilaista treeniä…

Keskiviikkoiltana lähdettiin Littlen ja hänen koiriensa sekä Wallun kanssa töiden jälkeen ajelemaan kohti Hyvinkäätä ja siellä olevia hiekkakuoppia. Ilma oli lämmin ja aurinkoinen. Myös Mummo ja Vaija tulivat paikalle Bessin kanssa.

Koirat juoksivat kuopilla vapaana aina kukin vuorollaan, ettei sattuisi haavereita. Wanda juoksetti Wallua perässään, kun Wandassa oli vielä niin hyvät tuoksut, että Wallu sekosi täysin. Mutta sai kyllä Wallu liikuntaa, kun yritti pysyä Wandan vanavedessä. Wanda nimittäin tykkäsi kovin olla “takaa-ajettavana”.

Kuopilta ajeltiin vielä Mummon ja Vaijan pihaan testaamaan ja näyttämään Marjaanan hommaamaa “jalkaviehettä”. Mainio vehje ja todella helppo käytettävä ihan yksinkin.

Oli mukava ilta ja tällä kertaa erilaista treeniä. Kotiuduimme kello 21:30 aikaan ja täytyy sanoa, että Mäntsälästä Helsinkiä kohti ajellessamme ei auton takakontista kuulunut  minkäälaista ääntä eikä näkynyt yhtään koiranpäätä pystyssä.

Torstai-iltana, kun sain leikattua ylä- ja alatarhan ruohot työnnettävällä “ekoclip” leikkurillani, vein jokaisen oman koirani yksi kerrallaan alatarhaan riekkumaan “jalkavieheen” kanssa.

Vanha Samukin innostui vallan moisesta vieheestä ja oli aivan töpinöissään. Tänä iltana, kun Wanda ei tuoksuineen ollut paikalla, myös Wallu nappasi reilusti vieheestä kiinni ja ajoikin sitä innoissaan. Hemmo leikki vieheellä kuten muillakin (ei näe mitään muuta kun vieheen). Dippy juoksi kyllä vieheen perässä, mutta “hyi” kun se olisi pitänyt ottaa suuhun.

Tiistaiharkat 22.7.2008 Kartanolla…

Tänään treeneissä Kartanolla oli meidän koirista Hemmo sekä Wallu.

Pojat juoksivat samassa  lähdössä 280 m matkan. Aikaa en valitettavasti kuullut, mutta ei se mitenkään ihmeellinen olisi ollutkaan.

Heti veräjän auettua Wallu säntäsi kylkikosketuksella Hemmon kylkeen, mutta Hemmo ei siitä välittänyt vaan jatkoi omaa juoksuaan. Kun veljekset tulivat ensimmäiseen kaarteeseen Wallu alkoi häiritä Hemmon menoa, joka sen seurauksena meinasi sotkeutua jalkoihinsa ja juoksurytmi kärsi aika tavalla. Hemmo ei kuitenkaan lopettanut juoksuaan eikä lähtenyt mukaan Wallun touhuihin, vaan jatkoi kaikesta huolimatta vieheen perässä tosissaan.

Maaliin tultiin järjestyksessä Hemmo ja sitten Wallu. Se kävi selväksi, että ensi tiistaina pojat juoksevat molemmat yksin. Kisoihin Wallua ei olla tänä kesänä eikä syksynä ilmoittamassa, ensin sen pitää oppia, että radalla saa olla juoksemssa samaan aikaan sen kanssa myös muita ja niiden täytyy antaa juosta ilman häirintää.